Enni Mustosella on oiva kyky kirjoittaa elämäksi
Suomen historiaa. Hän seuraa romaaneissaan isoja tapahtumia tavallisten
ihmisten silmin ja konkretisoi, miten mullistukset näkyvät heidän arjessaan.
Löysin tarjouspokkaripöydältä Koskivuori-sarjan.
Se kertoo viiden kirjan verran suomalaisten elämästä 1910-luvulta vuoteen 1968.
Pääosassa on Koskivuoren kartano ja tehdas ja sen ympärille rakentunut
kyläyhteisö Hämeessä. Koivikko on Koskivuoren kartanon torppa, ja torpan
tyttäret löytävät joka sukupolvessa kaverin kartanon tyttärestä.
Mustonen kutoo historiallisten vaiheiden
päälle kiinnostavan ja hyvin koossa pysyvän ihmissuhdeverkoston. Vaikka torpan
ja kartanon tyttäret ovat välillä eri puolilla, pahan paikan tullen kaveria ei
jätetä.
Koskivuori-sarja alkaa kansalaissodan alla,
ja sen jälkeen eletään aakollit ja muilutukset, talvi- ja jatkosota,
olympialaiset ja 60-luvun aatteet. Henkilöistä tulee niin totta, että heidän
vaiheitaan ja valintojaan pohtii vielä jälkeenkin päin – entä jos Elina olisi
valinnut toisin tai Anna skarpannut paremmin perunkirjoituksissa…
Sarjan kirjat ovat nimeltään Verenpisara ikkunalla, Ruiskukkaseppele, Kielon jäähyväiset, Metsäkukkia asfaltilla ja Unikkoja ikkunassa.
Mustosen tätä nykyä tunnetuin sarja on
Syrjästäkatsojan tarina. Sen päähenkilö on piikatyttö Ida, joka työskentelee
1800-luvun lopulta lähtien suomalaisten kulttuurivaikuttajien kodeissa, Topeliuksella,
Sibeliuksella ja Edelfeldtillä. Ida etenee lapsenpiiaksi ja emännöitsijäksi ja
siitä itselliseksi täysihoitolan pitäjäksi. Siinä vaiheessa eletään jo
kansalaissotaa.
Kirjat Paimentyttö, Lapsenpiika, Emännöitsijä, Ruokarouva ja
Ruokarouvan tytär voi lukea itsenäisinäkin, vaikka ne linkittyvät toisiinsa.
Mustosen kolmas historiallinen sarja on Järjen
ja tunteen tarinat. Sen alussa torpantyttö Hilma tulee Helsinkiin
piiaksi itselliselle Augusta Ahlstedtille. Samaan aikaan Augustan
Kruunuhaassa sijaitsevaan taloon asettuu asumaan hänen veljentyttösä Anna Sofia,
joka tulee käymään koulua Helsingissä.
Kirjasarjassa seurataan Hilman ja Anna Sofian tarinaa
rinnatusten vuoroon Hilman kertomana, vuoroon Anna Sofian. Tytöt varttuvat aikuisiksi, ja heidän elämänkulkunsa solmiutuu Helsingin ja Suomen historiaan alkaen 1900-luvun alusta. Kirjat ovat nimeltään Nimettömät,
Mustasukkaiset, Lipunkantajat, Sidotut ja Parittomat.
Sekä Koskivuori-sarjassa että Järjen ja
tunteen tarinoissa viimeinen kirja putoaa harmittavasti muiden tasosta. Niistä
tulee ihmissuhdesäpellystä, jossa historiallinen osuus jää ohueksi kulissiksi.
Mutta kyllä nekin sarjan lopuksi lukaisee saadakseen tietää, mitä
päähenkilöille sitten tapahtui.
TARKEMMIN JÄRJEN JA TUNTEET TARINOISTA
TARKEMMIN SYRJÄSTÄKATSOJAN TARINASTA