Orjakauppiaat sieppaavat nuoren
naisen Afrikassa ja sullovat hänet valtamerilaivan uumeniin satojen muiden orjiksi rahdattavien kanssa. Musta kaunotar osuu laivan kapteeni Hemingsin silmiin
ja hän haetuttaa naisen luokseen. Kun laiva saapui määränpäähänsä Amerikkaan, nainen on raskaana. Muistoksi lapsensa isästä hän ottaa kapteenin sukunimen.
Nainen ostetaan orjaksi
Virginiaan puuvillaplantaasille. Tästä eteenpäin hän on laillisesti ja
pysyvästi toisen ihmisen omaisuutta samalla tavoin kuin kotieläimet tai
työkalut. Eletään 1700-lukua.
Kun synnyttämisen aika tulee,
nainen synnyttää tyttären ja antaa tälle nimeksi Elisabeth. Bettystä kasvaa
äitinsä veroinen kaunotar, vain vaaleaihoisempi. Plantaasinomistaja ottaa Bettyn
jalkavaimokseen, ja tämä synnyttää isännälle monta lasta, joukossa Sally-niminen
tytär.
Sallystakin kasvaa kaunotar. Hän on iholtaan vaalea, hänellä on kullanruskeat silmät ja
paksut suorat hiukset, jotka ulottuivat ristiselkään. Lain mukaan orjien lapset
ovat isännän omaisuutta, ja kun isännän tytär Martha avioituu plantaasinomistaja
Thomas Jeffersonin kanssa, isä antaa tyttärelleen myötäjäisiksi muun mukana Sallyn,
joka on pikkutyttö.
Orjalla ei ollut mitään omaa,
eivät edes hänen lapsensa olleet hänen vaan isännän. Rahaa tarvitessaan isäntä
saattoi myydä orjia yhtä lailla kuin hevosia tai puuvillaa. Jos isäntä tahtoi,
hän saattoi rangaistukseksi vaikka hakata orjalta kädet ja jalat ja viimeiseksi pään varoitukseksi
muille orjille. Laki sanoi, että orja oli omaisuutta, jolle omistaja sai tehdä,
mitä halusi.
Barbara Chase-Riboudin kirja Orjatar kertoo Sally Hemingsin tarinan.
Kirja itsessään on peruskamaa, luettava kyllä, etenkin koska aihe on kiinnostava, mutta kirjana ei sen enempää. Mutta kirjan avaama sisäpiirinäkökulma amerikkalaiseen orjuuteen hätkähdyttää siitä huolimatta, että asia on tuttu jo koulun historiankirjoista.
Martha Jefferson kuoli alta
kolmekymppisenä synnytettyään kuusi lasta, joista kaksi selviytyi aikuisiksi.
Marthan kuollessa Sally Hemings oli toisella kymmenellä, eikä mennyt monta
vuotta, kun Thomas Jefferson teki hänestä jalkavaimonsa. Se olisi uponnut
historian uumeniin lukemattomien samanlaisten kanssa, jollei Thomas
Jefferson olisi ollut Amerikan presidentti, järjestyksessä kolmas.
Jefferson ei mennyt uusiin
naimisiin vaimonsa kuoltua. Sen sijaan hän alkoi saada lapsia orjansa Sallyn
kanssa. Lain mukaan orjan synnyttämät lapset olivat orjia, niin myös
Jeffersonin Sallyn kanssa saamat pojat ja tyttäret. Sillä ei ollut merkitystä, että
useimmat heistä olivat isänsä mukaan punatukkaisia, sinisilmäisiä ja
vaaleaihoisia – mustaa perimää heissä oli enää yksi kahdeksasosa.
Marraskuussa 1802 The
Recorder -lehti teki Seiska-lehden veroisen jymypaljastuksen: Thomas
Jeffersonilla on orja jalkavaimonaan ja hänen kanssaan lukuisia lapsia:
Sallyn äiti Betty painosti
tytärtään pyytämään isännältään vapautta itselleen ja lapsilleen. Vapautettu
orja oli itsensä oma. Thomas Jefferson lupasi, että hän vapauttaa lapsensa sitä
mukaa, kun nämä tulevat 21-vuotiaiksi. Mutta Sallya hän ei vapauttanut ennen
kuin testamentissaan. Syy oli se, että Virginian lain mukaan vapautettujen
orjien ei ollut lupa jäädä osavaltion alueelle, vaan heidän oli lähdettävä
pohjoisvaltioihin, joissa orjuus ei ollut voimassa, ja Sallynkin olisi pitänyt muuttaa muualle.
Presidentti Thomas Jefferson
omisti elämänsä aikana noin 600 orjaa.
Kirjan luettuani vietin tunteja
netissä lukien lisää sekä Sallystä ja Jeffersonista että Amerikan
orjuudesta. Vuonna 1865, kun Amerikan
sisällissota päättyi, Yhdysvaltain perustuslakiin tehtiin lisäys, joka kielsi
orjuuden koko Amerikan Yhdysvaltojen alueella. Kaikki orjat vapautuivat, mutta
se ei tarkoittanut, että elämä olisi tullut juurikaan helpommaksi. Jos lukee peräkkäin kirjat
Tuulen viemää, Kuin surmaisi satakielen ja Piiat, jotka kattavat 100
vuoden ajanjakson orjien vapautuksesta lähtien, näkee, miten vähän oli lopulta muuttunut.
Iso askel eteenpäin oli Barack Obaman valinta Yhdysvaltain 44. presidentiksi vuonna 2009.
Hänen ja Thomas Jeffersonin presidentiksi valitsemisen välillä oli 108 vuotta.
Margaret Mitchell Tuulen viemää
Harper Lee Kuin surmaisi satakielen
Kathryn Stockett Piiat
Elokuva Hidden figures kertoo tositarinan 1960-luvulta, kun afroamerikkalaiset naismatemaatikot rikkovat älykkyydellään
ja osaamisellaan rotuerottelun näkymättömiä ja näkyviä rajoja.
Osa Sally Hemingsin lapsista avioitui mustien kanssa, osa otti
pohjoisvaltioissa valkoisen identiteetin, mikä onnistui heidän ulkonäkönsä
vuoksi. Hänen jälkeläisissään on sekä mustia että valkoisia:
Sally Hemingsillä oli
Jeffersonin plantaasilla Monticellossa salainen oma huone, jonne oli
sisäänkäynti Thomas Jeffersonin makuuhuoneesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti