Selasin Koodinmurtajaa ja ajattelin, että tämä tuskin on kirja miun maun mukkaan. Päätin kuitenkin antaa
sille mahdollisuuden ja hyvä niin, sillä yllätyin iloisesti.
Kansilehti kertoo, että Mai
Jia on nyky-Kiinan suosituimpia kirjailijoita ja Koodinmurtaja on hänen
ensimmäinen suomennettu romaaninsa. Päähenkilö on köyhtyneen kauppiassuvun huonoille
teille päätyneen pojan avioton poika.
Lapsen isä kuolee
väkivaltaisesti ennen pojan syntymää ja äiti kuolee synnytykseen. Kukaan ei
halua lasta, ja hänet jätetään vanhan palvelijapariskunnan hoteisiin. Sieltä
isosetä löytää hänet ja havaittuaan pojan matemaattisen lahjakkuuden vie
mukanaan kaupunkiin.
Poika, joka ottaa nimen Rong
Jinzhen, ei ole vain lahjakas vaan nero. Sosiaalisesti kömpelö, ulkoisesti
hintelä ja isopäinen poika ratkaisee yhä vaikeammat matemaattiset tehtävät
tuosta vaan. Hän ohittaa osaamisellaan yliopiston professoritkin.
Pojan maine kiirii Kiinan poliittisten
päättäjien korviin, ja hänet haetaan huippusalaiseen yksikköön murtamaan
vihollisen salakirjoituskoodeja. Tavallaan kirja alkaa tästä tilanteesta, koska
siihen viitataan pitkin matkaa tarinan alkupuolella.
Kirja ottaa yllättävästi otteeseensa.
Siinä kiinnostaa Rong Jinzhenin persoona, Kiinan lähihistoria ja dekkarimainen ote. Tarina
etenee toisesta maailmansodasta ja Kiinan japanilaismiehityksestä Maon aikaan ja
siitäkin eteenpäin. Rong Jinzhenin yritykset murtaa Purppura-koodi ovat kuin jännityskertomus – kukaan ei ole siihen pystynyt, pystyykö tämä nuori nero?
KIINASTA KERTOVAT
KIINNOSTAVASTI MYÖS
on monia ajatuksia herättävä kirja. Kuinka paljon politiikassa tehdään päätöksiä, joiden seurauksia ei mietitä loppuun asti? Kun
seuraukset alkavat näkyä, vie aikansa ennen kuin päätöksiä suostutaan
rukkaamaan. Kiinan yhden lapsen politiikka lopetettiin virallisesti vuonna
2015, vaikka sitä ennen pykäliä oli jo alettu katsoa sormien läpi – riippuen
vähän alueen perhesuunnitteluviranomaisten virkainnosta.
Qiu Xiaolongin Kuolemanjärvi on kirjailijan viimeisin dekkari. Hänen ensimmäisensä osui käteeni kirppiksellä, ja sen jälkeen olen lukenut ne kaikki. Dekkarit sijoittuvat Kiinaan, ja monen rikoksen taustalla on tapahtumia Maon johtaman Kulttuurivallankumouksen ajoilta 60-luvulta. Ylikomisario penkoo menneitä rinnan tämän päivän kanssa, ja lukija pääsee seuraamaan kiinalaisten arkea silloin ja nyt. Kirjat avaavat myös kiinalaista kulttuuria ihmissuhteista ruokalajeihin (kuten apinan aivot).
Qiu Xiaolongin Kuolemanjärvi on kirjailijan viimeisin dekkari. Hänen ensimmäisensä osui käteeni kirppiksellä, ja sen jälkeen olen lukenut ne kaikki. Dekkarit sijoittuvat Kiinaan, ja monen rikoksen taustalla on tapahtumia Maon johtaman Kulttuurivallankumouksen ajoilta 60-luvulta. Ylikomisario penkoo menneitä rinnan tämän päivän kanssa, ja lukija pääsee seuraamaan kiinalaisten arkea silloin ja nyt. Kirjat avaavat myös kiinalaista kulttuuria ihmissuhteista ruokalajeihin (kuten apinan aivot).
Anchee Minin Madame Mao on romaaniksi kirjoitettu Mao Zedongin
puolison Jiang Chingin elämäkerta. Kirja avaa
sisäpiirinäkökulmaa sekä Maon privaattielämään että siihen, mitä kommunismi oli
käytännössä. Mao johtoporukoineen noudatti ohjetta ”Älkää tehkö niin kuin minä teen
vaan niin kuin minä sanon.” Mao julisti, että jokaiseen perheeseen riittää yksi
riisikuppi ja yhdet syömäpuikot, mutta hän muutti itse Kiinan entisen
keisarin palatsiin ja ylensöi itsensä niin, että näytti valkoiselta valaalta,
Jiang Ching tuhahtaa kirjassa.
Pasi Pekkolan Lohikäärmeen värit alkaa tilanteesta, jossa suomalaisen bisnesmiehen kiinalainen vaimo katoaa. Heidän poikansa on alta vuoden, ja äiti jättää lapsen isälle. Aikuistunut poika matkustaa Kiinaan ottamaan selvää, miksi äiti hylkäsi lapsensa.
Pasi Pekkolan Lohikäärmeen värit alkaa tilanteesta, jossa suomalaisen bisnesmiehen kiinalainen vaimo katoaa. Heidän poikansa on alta vuoden, ja äiti jättää lapsen isälle. Aikuistunut poika matkustaa Kiinaan ottamaan selvää, miksi äiti hylkäsi lapsensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti