keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Marjo-Pauliina Paananen, Vesa Linna:
Elämän loiste ja hurjuus

Johan Sederholm on Helsingin kauppiaista menestynein ja rikkain. Hän on rakennuttanut komean siniharmaan kivitalon Suurtorin kulmaan, kaupungin parhaalle paikalle. 1700-luvun Helsinki on valtaosin matalaa puutaloa, ja Sederholmin talo erottuu kauas kuten erottuu itse kauppiaskin kaupunkilaisten joukossa.

Sitten Sederholmin kauppiastaloa kohtaa skandaali. Talon nuori kaunis piika Anna Caisa odottaa lasta. Lapsen isä on kauppiaan poika Alexander Magnus Sederholm. Alexander kertoo lapsesta isälleen ja pyytää lupaa epäsäätyiseen avioliittoon, mutta se ei tule kuuloonkaan. Anna Caisa saa lähteä talosta saman tien, ja hänet pakotetaan allekirjoittamaan tunnustus, että tuntematon matkustavainen on hänet raiskannut.

Anna Caisa ei sentään joudu kadulle, kuten monet muut piiat samassa tilanteessa. Hän muuttaa sisarensa Elisabetin luokse ja yhdessä sisarukset kasvattavat pojan aikuiseksi. 

Poika, Alexander Blomqvist,  on lahjakas. Hän lukee jo 3-vuotiaana ja pääsee tätinsä ja enojensa tuella opintielle. Pojalle tulee rahaa myös tuntemattomalta lahjoittajalta. Alexander Blomqvist etenee professoriksi ja Finlands Allmänna Tidningenin toimittajaksi, avioituu ja saa 10 lasta. Hänen tyttärensä Elisabeth Blomqvist aloittaa johtamassaan tyttökoulussa naisopettajien koulutuksen.

Marjo-Pauliina Paanasen kirjoittama ja Vesa Linnan valokuvin kuvittama Elämän loiste ja hurjuus kertoo novellimaisin lyhyin kertomuksin tositarinoita Helsingin historiasta. Mukana on kertomuksia Senaatintorin laidalla edelleen olevan Sederholmin talon asukkaista, kauniista Aurora Karamzinista, josta tuli Suomen rikkain nainen, opiskelijakaveruksista Runeberg, Topelius, Lönnrot, Snellman, Nervander ja Cygnaeus, Kaisaniemen kahvilanpitäjästä Cajsa Wahllundista ja monista muista. Historia on hetken elämää tässä ja nyt, kun lukija kulkee novellien henkilöiden mukana 1700-1800-luvun Helsingissä.

Vesa Linnan valokuvat ovat nykyisestä Helsingistä, mutta kuvateksteissä kerrotaan, mitä paikalla aiemmin oli: Hakasalmen huvilan paikalla oli hevoshaka, Urheilutalon seuduilla suuri suo, Hietaniemen hautausmaa sai alkunsa, kun sinne haudattiin katovuosina 1866-68 nälkään kuolleet helsinkiläiset.


AIHEESTA LISÄÄ

Eino Leino: Kirjailijoiden Helsinki
Eino Leino herättää kirjailijoita henkiin ja sitoo heitä Helsingin historiaan. Kirja alkaa vuodesta 1827, jolloin Turku paloi ja yliopisto muutti ah niin mitättömään Helsinkiin. Yliopiston mukana tulivat opiskelijat, joiden joukossa oli monta tulevaa vaikuttajaa: Runeberg, Topelius, Lönnrot, Snellman, Nervander, Cygnaeus… Nykyihmisille jotkut heistä ovat tuttuja enää kadunnimistä. Kirja kertoo eläväisesti, miksi he ovat katukyltteihin päässeet.

Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta
Johan Ludvig Runeberg oli aikansa idoli yli muiden. Merete Mazzarellan kirja Fredrika Charlotta kertoo nimimiehestä ja tämän ystävistä vaimon näkökulmasta.

Raija Oranen: Aurora
Aurora on aikansa superjulkkiksen elämäntarina yhdistettynä Helsingin ja Suomen historiaan.
Aurora Stjernvallin aikuinen elämä starttaa, kun hän 16-vuotiaana astuu seurapiireihin. Silloin alkaa aviomiehen valinta, sillä 1800-luvulla aatelisneidon pahin kohtalo oli jäädä vanhaksipiiaksi. Aurora avioituu kahdesti, ensimmäisen kerran tsaarittaren toivomuksesta ja avioliitto tekee hänestä Suomen rikkaimman naiset. Toisen avioliiton hän solmii rakkaudesta Andrei Karamzinin kanssa. Kirja päättyy vuoteen 1902, kun Aurora kuolee Hakasalmen huvilassa. Se on se vanha vaaleanpunainen talo Helsingin keskustassa Musiikkitalon, Finlandia-talon ja Eduskuntatalon keskellä.

Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita
Hilma tulee 1800-luvun lopulla Helsinkiin piiaksi Augusta Ahlstedtille.  Tämä on taloudellisesti kenestäkään riippumaton opettaja ja sanomalehtinainen, joka nauttii itsenäisen naisen elämästä talossaan Mariankadulla Helsingin Kruunuhaassa. Anna Sofia on Augusta Ahlstedtin veljentyttö. Kirjasarjassa seurataan Hilman ja Anna Sofian tarinaa rinnatusten. Naisten elämänkulku solmiutuu Suomen ja Helsingin historiaan.

Enni Mustonen: Lapsenpiika 
Ida saa vuonna 1898 paikan Sibeliuksen perheen lapsenpiikana Helsingin Kruunuhaassa, Elisabethinkadulla.  Ida on tuttu Mustosen kirjasta Paimentyttö, jossa Ida oli piikana professori Zacharias Topeliuksen huushollissa. Lapsenpiian jälkeen Mustonen on jatkanut sarjaa kirjoilla Emännöitsijä ja Ruokarouva. Emännöitsijässä Ida on siirtynyt taiteilija Albert Edelfeldtin palvelukseen, ja Ruokarouvassa hän perustaa oman täysihoitolan Helsingin kylkeen, Leppävaaraan. Kirjasarjan yläotsikko on Syrjästäkatsojan tarinoita. Syrjästäkatsojan tarinoita –nimellä on facebookissa oma sivu, johon Mustonen laittaa  historiatietoa ja valokuvia kirjoihin liittyvistä ihmisistä, paikoista ja tapahtumista.

Kaari Utrio: Ruma kreivitär, Saippuaprinsessa, Ilkeät sisarpuolet, Vaitelias perillinen, Oppinut neiti, Seuraneiti, Paperiprinssi
kertovat elämästä Helsingissä ja Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Historioitsijana Utrio hallitsee faktat, ja hän piristää tarinoita nasevalla sanailulla ja tilannehuumorilla. Utrion Helsinki-kirjoista tähän mennessä parhaimmat ovat alkupään tarinat, parissa viimeisessä on hieman jo vanhan toistoa henkilöissä ja tapahtumissa.

Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Suomessa oli kolme peräkkäistä katovuotta 1866-1868. Ajanjakso on nimetty suuriksi nälkävuosiksi. Kun ruoka loppui, nälkiintyneitä ihmisiä tuupertui kasoittain teiden varsille, mistä heitä kuskattiin joukkohautoihin. Senaatti hoiti tilanteen huonosti. Aki Ollikaisen kirjassa Nälkävuosi senaattori toteaa kylmästi: ”Jos kansalle aletaan jakaa viljaa ilmaiseksi, sille ei pohjaa näy”.

Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden
Juhani Aho oli aikanaan mittava yhteiskunnallinen vaikuttaja ja teräväsanainen sanomalehtimies sen lisäksi että oli kirjailijana moniosaaja. Naisten mies ja aatteiden vie lukijan kiinnostavalle matkalle reilun sadan vuoden takaiseen Suomeen. Aho opiskeli ensin Kuopiossa ja sitten Helsingissä, liikkui sujuvasti merkkimiesten ja taiteilijoiden parissa, mutta yhtä sujuvasti tavallisen kansan keskellä.

Jenni Linturi: Malmi 1917
Kirja kertoo tapahtumista Helsingissä ja Helsingin kyljessä olevassa Malminkylässä vuoden 1917 ympärillä. Malminkylä liitettiin muutama vuosikymmen myöhemmin Helsinkiin, ja siitä tuli kaupunginosa nimeltä Malmi.
http://kirjabrunssi.blogspot.fi/2014/01/jenni-linturi-malmi-1917.html


Maila Talvio: Itämeren tytär ja Linnoituksen iloiset rouvat 
Historialliset romaanit sijoittuvat 1800-luvun alun Helsinkiin




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti