Tuula-Liina Variksen kirja
Maan päällä paikka yksi on yksi parhaita ihmissuhderomaaneja, mitä olen
lukenut. Olen pitänyt myös monista hänen muista kirjoistaan. Siksi
tartuin kiinnostuneena Variksen uusimpaan, Huvilaan.
Huvila kertoo nuoresta
Raakelista, joka tapaa kuuluisan taiteilijan ja päätyy pikavauhtia tämän
vaimoksi. Taitelija vie nuorikkonsa syrjäseudulla sijaitsevalle
hirsihuvilalleen, jossa on sekä hänen ateljeensa että kotinsa. Kohta perheeseen
syntyy pienokainen, ja lapsen myötä taloon muuttaa myös kotiapulainen, Selma.
Kirjassa on 245 sivua aika isolla kirjasinkoolla.
Luettuani laitoin sen kummastuneena käsistäni. Kirjan alku jaarittelee, ja henkilöiden
välille syntyy jonkinlainen jännite vasta, kun aviopari muuttaa huvilalle. Sen sijaan, että kirjailija kirjoittaisi juonta kohtauksiksi ja
vuoropuheluiksi, tarina etenee osin kuin synopsis, juonisuunnitelma: nyt Raakel
ajattelee niin ja tekee näin ja sitten Selma pohtii mielessään, miltä tilanne hänestä näyttää.
Romaani rakentuu nykyisin
suositulla moninäkökulma-tekniikalla, jossa kukin henkilö kertoo vuoron perään
minä-muodossa, mitä on tapahtunut ja mitä hän ajattelee.
Tuula-Liina Varis kirjoittaa
kyllä sujuvaa ja elävää kieltä. Kirjassa on myös hyvin tavoitettu ajankohdan,
1930-luvun, ajatukset ja tunnelmat. Aviomies on kiinnostunut politiikasta ja
maailmantapahtumista ja nostaa esiin puheenaiheita ja nimiä Katri
Valasta ja Minna Craucherista Reissu-Lassiin. Mutta se ei yksin kanna.
Tarinan taitekohta on
hätkähdyttävä. Varis viittaa siihen romaanin alussa. Mitä saunassa siis
tapahtui, se kerrotaan sivulla 173. Taitekohta on sidottu aikakauteen, ja niin
on hyvin voinut käydä useammassakin perheessä, meillä ja muualla.
Huvilassa on siis paljon
hyviä aineksia. Harmi, että kirjailija ei antanut romaanin muhia pitempään, jolloin siitä olisi voinut tulla
Variksen aiempien romaanien veroinen.
NÄIHIN KANNATTAA TUTUSTUA JOS TYKKÄÄ
IHMISSUHDEROMAANEISTA:
…TAI IHMISSUHTEET KIINNOSTAVAT MUUTEN:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti