Sitten
Sederholmin kauppiastaloa kohtaa skandaali. Talon nuori kaunis piika Anna Caisa
odottaa lasta. Lapsen isä on kauppiaan poika Alexander Magnus Sederholm.
Alexander kertoo lapsesta isälleen ja pyytää lupaa epäsäätyiseen
avioliittoon, mutta se ei tule kuuloonkaan. Anna Caisa saa lähteä talosta saman
tien, ja hänet pakotetaan allekirjoittamaan tunnustus, että tuntematon
matkustavainen on hänet raiskannut.
Anna Caisa
ei sentään joudu kadulle, kuten monet muut piiat samassa tilanteessa. Hän
muuttaa sisarensa Elisabetin luokse ja yhdessä sisarukset kasvattavat pojan
aikuiseksi.
Poika, Alexander Blomqvist, on lahjakas. Hän lukee jo 3-vuotiaana ja pääsee tätinsä ja enojensa tuella opintielle. Pojalle tulee rahaa myös tuntemattomalta lahjoittajalta. Alexander Blomqvist etenee professoriksi ja Finlands Allmänna Tidningenin toimittajaksi, avioituu ja saa 10 lasta. Hänen tyttärensä Elisabeth Blomqvist aloittaa johtamassaan tyttökoulussa naisopettajien koulutuksen.
Poika, Alexander Blomqvist, on lahjakas. Hän lukee jo 3-vuotiaana ja pääsee tätinsä ja enojensa tuella opintielle. Pojalle tulee rahaa myös tuntemattomalta lahjoittajalta. Alexander Blomqvist etenee professoriksi ja Finlands Allmänna Tidningenin toimittajaksi, avioituu ja saa 10 lasta. Hänen tyttärensä Elisabeth Blomqvist aloittaa johtamassaan tyttökoulussa naisopettajien koulutuksen.
Marjo-Pauliina
Paanasen kirjoittama ja Vesa Linnan valokuvin kuvittama Elämän loiste ja
hurjuus kertoo novellimaisin lyhyin kertomuksin tositarinoita Helsingin
historiasta. Mukana on kertomuksia Senaatintorin laidalla edelleen olevan Sederholmin
talon asukkaista, kauniista Aurora Karamzinista, josta tuli Suomen
rikkain nainen, opiskelijakaveruksista Runeberg,
Topelius, Lönnrot, Snellman, Nervander ja Cygnaeus, Kaisaniemen kahvilanpitäjästä
Cajsa Wahllundista ja monista muista. Historia on hetken elämää tässä ja nyt,
kun lukija kulkee novellien henkilöiden mukana 1700-1800-luvun Helsingissä.
Vesa
Linnan valokuvat ovat nykyisestä Helsingistä, mutta kuvateksteissä kerrotaan,
mitä paikalla aiemmin oli: Hakasalmen huvilan paikalla oli hevoshaka,
Urheilutalon seuduilla suuri suo, Hietaniemen hautausmaa sai alkunsa, kun sinne
haudattiin katovuosina 1866-68 nälkään kuolleet helsinkiläiset.
AIHEESTA LISÄÄ
Eino Leino: Kirjailijoiden Helsinki
Eino
Leino herättää kirjailijoita henkiin ja sitoo heitä Helsingin historiaan. Kirja
alkaa vuodesta 1827, jolloin Turku paloi ja yliopisto muutti ah niin mitättömään
Helsinkiin. Yliopiston mukana tulivat opiskelijat, joiden joukossa oli monta
tulevaa vaikuttajaa: Runeberg, Topelius, Lönnrot, Snellman, Nervander,
Cygnaeus… Nykyihmisille jotkut heistä ovat tuttuja enää kadunnimistä. Kirja
kertoo eläväisesti, miksi he ovat katukyltteihin päässeet.
Merete
Mazzarella: Fredrika Charlotta
Johan
Ludvig Runeberg oli aikansa idoli yli muiden. Merete Mazzarellan kirja Fredrika
Charlotta kertoo nimimiehestä ja tämän ystävistä vaimon näkökulmasta.
Raija
Oranen: Aurora
Aurora
on aikansa superjulkkiksen elämäntarina yhdistettynä Helsingin ja Suomen
historiaan.
Aurora
Stjernvallin aikuinen elämä starttaa, kun hän 16-vuotiaana astuu
seurapiireihin. Silloin alkaa aviomiehen valinta, sillä 1800-luvulla
aatelisneidon pahin kohtalo oli jäädä vanhaksipiiaksi. Aurora avioituu
kahdesti, ensimmäisen kerran tsaarittaren toivomuksesta ja avioliitto tekee
hänestä Suomen rikkaimman naiset. Toisen avioliiton hän solmii rakkaudesta
Andrei Karamzinin kanssa. Kirja päättyy vuoteen 1902, kun Aurora kuolee Hakasalmen
huvilassa. Se on se vanha vaaleanpunainen talo Helsingin keskustassa
Musiikkitalon, Finlandia-talon ja Eduskuntatalon keskellä.
Enni
Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita
Hilma tulee 1800-luvun lopulla Helsinkiin piiaksi
Augusta Ahlstedtille. Tämä on taloudellisesti kenestäkään riippumaton
opettaja ja sanomalehtinainen, joka nauttii itsenäisen naisen
elämästä talossaan Mariankadulla Helsingin Kruunuhaassa. Anna Sofia on
Augusta Ahlstedtin veljentyttö. Kirjasarjassa seurataan Hilman ja Anna Sofian
tarinaa rinnatusten. Naisten
elämänkulku solmiutuu Suomen ja Helsingin historiaan.
Enni Mustonen: Lapsenpiika
Ida saa vuonna 1898 paikan Sibeliuksen perheen lapsenpiikana Helsingin Kruunuhaassa, Elisabethinkadulla. Ida on tuttu Mustosen kirjasta Paimentyttö, jossa Ida oli piikana professori Zacharias Topeliuksen huushollissa. Lapsenpiian jälkeen Mustonen on jatkanut sarjaa kirjoilla Emännöitsijä ja Ruokarouva. Emännöitsijässä Ida on siirtynyt taiteilija Albert Edelfeldtin palvelukseen, ja Ruokarouvassa hän perustaa oman täysihoitolan Helsingin kylkeen, Leppävaaraan. Kirjasarjan yläotsikko on Syrjästäkatsojan tarinoita. Syrjästäkatsojan tarinoita –nimellä on facebookissa oma sivu, johon Mustonen laittaa historiatietoa ja valokuvia kirjoihin liittyvistä ihmisistä, paikoista ja tapahtumista.
Ida saa vuonna 1898 paikan Sibeliuksen perheen lapsenpiikana Helsingin Kruunuhaassa, Elisabethinkadulla. Ida on tuttu Mustosen kirjasta Paimentyttö, jossa Ida oli piikana professori Zacharias Topeliuksen huushollissa. Lapsenpiian jälkeen Mustonen on jatkanut sarjaa kirjoilla Emännöitsijä ja Ruokarouva. Emännöitsijässä Ida on siirtynyt taiteilija Albert Edelfeldtin palvelukseen, ja Ruokarouvassa hän perustaa oman täysihoitolan Helsingin kylkeen, Leppävaaraan. Kirjasarjan yläotsikko on Syrjästäkatsojan tarinoita. Syrjästäkatsojan tarinoita –nimellä on facebookissa oma sivu, johon Mustonen laittaa historiatietoa ja valokuvia kirjoihin liittyvistä ihmisistä, paikoista ja tapahtumista.
Kaari
Utrio: Ruma kreivitär,
Saippuaprinsessa, Ilkeät sisarpuolet, Vaitelias perillinen, Oppinut
neiti, Seuraneiti, Paperiprinssi
kertovat
elämästä Helsingissä ja Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Historioitsijana
Utrio hallitsee faktat, ja hän piristää tarinoita nasevalla sanailulla ja tilannehuumorilla.
Utrion Helsinki-kirjoista tähän mennessä parhaimmat ovat alkupään tarinat, parissa
viimeisessä on hieman jo vanhan toistoa henkilöissä ja tapahtumissa.
Aki
Ollikainen: Nälkävuosi
Suomessa
oli kolme peräkkäistä katovuotta 1866-1868. Ajanjakso on nimetty suuriksi
nälkävuosiksi. Kun ruoka loppui, nälkiintyneitä ihmisiä tuupertui kasoittain
teiden varsille, mistä heitä kuskattiin joukkohautoihin. Senaatti hoiti
tilanteen huonosti. Aki Ollikaisen kirjassa Nälkävuosi senaattori toteaa
kylmästi: ”Jos kansalle aletaan jakaa viljaa ilmaiseksi, sille ei pohjaa näy”.
Panu
Rajala: Naisten mies ja aatteiden
Juhani
Aho oli aikanaan mittava yhteiskunnallinen vaikuttaja ja teräväsanainen
sanomalehtimies sen lisäksi että oli kirjailijana moniosaaja. Naisten mies ja
aatteiden vie lukijan kiinnostavalle matkalle reilun sadan vuoden takaiseen
Suomeen. Aho opiskeli ensin Kuopiossa ja sitten Helsingissä, liikkui sujuvasti merkkimiesten ja taiteilijoiden parissa, mutta
yhtä sujuvasti tavallisen kansan keskellä.
Jenni
Linturi: Malmi 1917
Kirja
kertoo tapahtumista Helsingissä ja Helsingin kyljessä olevassa Malminkylässä
vuoden 1917 ympärillä. Malminkylä liitettiin muutama vuosikymmen myöhemmin
Helsinkiin, ja siitä tuli kaupunginosa nimeltä Malmi.
http://kirjabrunssi.blogspot.fi/2014/01/jenni-linturi-malmi-1917.html
Maila
Talvio: Itämeren tytär ja Linnoituksen iloiset rouvat
Historialliset
romaanit sijoittuvat 1800-luvun alun Helsinkiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti